• Palveluseteleistä
  • Omaishoidon tuen palveluseteli
  • Muista kotitalousvähennys!
  • Sosiaalihuollon palvelujen arvonlisäverottomuudesta
  • Sote uudistuu valtakunnallisesti
  • Vanhuspalvelulaki
  • Omaishoitajat
  • Asiakaslähtöinen kotihoito

Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjän valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se setelin antaa.

Turussa palveluseteli on käytössä siivouksessa, omaishoidon tuessa, kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja lasten päivähoidossa. Palvelun maksu koostuu palvelusetelistä ja asiakkaan omavastuuosuudesta. Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy palveluseteliyrittäjän palvelustaan ilmoittaman hinnan ja palvelusetelin arvon mukaan. Kotihoidossa palveluseteli on tulosidonnonnainen, omaishoidon tuessa sen arvo on 27€. Palvelusetelin voit saada viranomaispäätöksellä. Palveluntuottajat ovat rekisteröityneet sähköiseen rekisteriin (PSOP) ja  asiakkaat saavat valita kenet rekisteröityneistä tuottajista valitsevat.

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen arvioi kotihoitoalueen palveluesimies/sairaanhoitaja. Jos asiakas ei ole säännöllisen kotihoidon asiakkaana, niin palvelutarve arvioidaan ennaltaehkäisevässä vanhuspalvelussa (tukipalvelutoiminnassa tai palveluohjaustoiminnassa). Jos Sinulla jo käy kaupungin kotihoito, voit halutessasi ostaa saman palvelun palvelusetelin avulla myös yksityiseltä auktorisoidulta palveluntuottajalta. Voit vertailla palveluntuottajia ja heidän hintojaan sekä laskea itsellesi jäävän omakustannushinnan osoitteessa https://parastapalvelua.fi/palveluntuottajat valitsemalla kunnaksi Turun ja alasvetolaatikosta tarvitsemasi palvelun.

Siivouksen palveluseteli (siivousseteli)  on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille turkulaisille. Viranhaltijan päätös siivoussetelien saamisesta perustuu aina arviokäyntiin. Arvioinnissa huomioidaan mm. asiakkaan ikä ja toimintakyky. Siivouksen palveluseteleiden arvot ovat 15 tai 20 euroa/tunti asiakkaan tuloista riippuen (2 tunnin seteliä kuukautta kohden). Siivoussetelillä tuotettava siivouspalvelu on asunnon perussiivousta. Tähän sisältyy niiden asuintilojen siivous, jotka ovat asiakkaan päivittäisessä käytössä (eteinen, keittiö, makuuhuone, olohuone, wc-/kylpyhuone). Siivous tehdään palveluseteliyrittäjän työvälineillä ja siivousaineilla.

Asiakas ei voi hakea kotitalousvähennystä palvelusta, johon hänelle on myönnetty palveluseteli (huom kuitenkin omakustanteiset muut palvelut). Palvelun arvonlisäverokanta on 0%.

tunteja myönnetään 1. palkkioluokassa 1 – 8 tuntia kuukaudessa, 2., 3. ja 4. palkkioluokassa 1 -17 tuntia kuukaudessa. Palvelusetelin arvo on 27 €/t, jolloin asiakkaalle mahdollisesti tulee omavastuu maksettavaksi. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Omaishoidon tuen palvelusetelin myöntämisestä päättää sosiaali- ja terveystoimen viranhaltija omaishoidettavakohtaisesti (turussa omaishoidontuen yksikön omaishoidontuen ohjaajat). Omaishoitajan tulee pystyä hallinnoimaan palveluseteliin liittyviä asioita, kuten palveluntuottajan kanssa yksityiskohdista sopimisen.

Myös omaishoidon tuen palveluseteliyrittäjät löytyvät sähköisestä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä (PSOP-järjestelmä).

Huolenpito Helena vastaanottaa siivouksen, omaishoidontuen ja kotihoidon palveluseteleitä.

Kotitalousvähennystä koskeva laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta (728/1997) oli alkujaan kokeiluluontoisesti voimassa 1.10.1997−1.12.2000. Tätä niin sanottua verotukimallia sovellettiin Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä.

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi vähennyksen tarkoitus on edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa ja torjua harmaata taloutta.

Jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä taikka yleishyödyllinen yhteisö, vähentää voi osan (45 %) laskussa olevasta työn osuudesta eli työkorvauksesta.

Kotitalousvähennysta ei saa lääkärin, hierojan, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, jalkahoitajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan suorittamista terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista.

Kotitalousvähennystä ei saa palvelusta johon on myönnetty omaishoidon tukea, yksityisen hoidon tukea tai palveluseteli.

Kotitalousvähennyksen saa sosiaalihuollon palveluista, jotka ovat arvonlisäverolain 37 §:n mukaan verovapaita. Niitä ei siis ole suljettu tuloverolain 127 a §:n 2 momentissa kotitalousvähennyksen ulkopuolelle. Siten vähennykseen on oikeus tällaisen palvelun arvonlisäverovapaudesta huolimatta, jos työ tehdään verovelvollisen kotona ja muut vähennyksen edellytykset täyttyvät. (ns tavanomaiset kotitaloustyöt ja hoivatyöt).

Yrityksen on kuuluttava ennakonperintärekisteriin, tämän voi työn maksaja tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän maksuttomasta julkisesta tietopalvelusta joko yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Merkinnän voi lisäksi tarkistaa Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030.

Yrityksen on tästä syystä tuotteistava ja kirjattava tekemänsä työt oikeilla palvelumuodoilla/tuotenimillä, jotta asiakas saa koosteen ostamistaan palveluista oikein

  1. Esimerkki: Maksimivähennyksen eli 2 400 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2014 ostat yritykseltä palveluja, jossa  työn osuus on yhteensä noin 5 555 euroa [(5 555 x 45 %) – 100) = 2 399,75]. Vähennysoikeus on 45 % työn osuudesta.
  2. Esimerkki: Teemme hoitotyötä kuten kotisairaanhoitoa (alv 0%) asiakkaan kotona. Asiakas EI ole oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä siitä osasta.
  3. Teemme myöskin kotitaloustyönä tehtävää sosiaalihuollon palveluna myytävää kotipalvelujen tukipalvelua (alv 0%)  (siivousta, kylvetystä, asiointia)  saman asiakkaan luona. Asiakas voi hakea kotitalousvähennystä siitä osasta.
  4. Esimerkki: Asiakkaalle on myönnetty siivouksen, omaishoidon tuen ja/tai kotihoidon palveluseteli. Asiakkaalle jäävä omavastuuosuus on arvonlisäverotonta, mutta asiakas ei saa kotitalousvähennystä.
  5. Huom! Työn tehneen yrityksen on eriteltävä laskulle suorittamansa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöt, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ja muut palvelut, kuten esimerkiksi kuljetuspalvelut. Tämä johtuu siitä, että vähennystä vaativan ja palveluseteleitä saaneen verovelvollisen täytyy pystyä selvittämään, mistä töistä hänellä on oikeus kotitalousvähennykseen ja mistä ei.

Arvonlisäverolain (1501/1993) 37 §:n mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Lain 38 §:ssä on sosiaalihuollon määritelmä.

Kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen (myös siivouspalvelu lasketaan tukipalveluksi) myynti voi olla arvonlisäverotonta, jos palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle sosiaalihuoltopalveluina.

Sosiaalihuollon tarpeessa olevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on alentunut esimerkiksi iän tai sairauden takia.  Lue lisää.

Kotipalvelujen tukipalveluja ovat:

  • ateriapalvelu
  • vaatehuolto
  • siivouspalvelu
  • kylvetys
  • saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Palveluntuottajan/yrityksen edellytykset myydä arvonlisäverottomasti kotipalvelujen tukipalveluja:

  1. Palveluntuottaja on tehnyt muiden kuin ympärivuorokautisten palvelujen tuottamisesta ilmoituksen siihen kuntaan, jossa hän toimii. Ilmoitus täytyy tehdä myös kotipalvelujen tukipalvelujen tuottamisesta, esimerkiksi siivouspalveluista. Jos palvelun tuottaja toimii useissa kunnissa, ilmoitus täytyy tehdä kaikkiin kuntiin. Ympärivuorokautisten sosiaalihuoltopalvelujen tuottamiseen vaaditaan sosiaaliviranomaisen lupa.
  2. Palveluntuottaja on tehnyt palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa.
  3. Palveluntuottaja on tehnyt asiakkaan kanssa palvelusopimuksen palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina.
  4. Palveluntuottajalla on vastuuhenkilö, joka vastaa palvelujen laadusta.
  5. Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma.

Lue lisää: Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus Yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus

Nykyisessä hyvinvointijärjestelmässä kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää hyvinvointipalvelut kuntalaisille. Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluita. Näistä palveluista säädetään mm. sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa.

Kunta voi tuottaa hyvintointipalvelut itse tai keskenään kuntayhtyminä, ostaa ne toiselta kunnalta, kuntayhtymältä, valtiolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai antamalla asiakkaalle palvelusetelin.

Uudessa sotemallissa on eroteltu järjestämis- ja tuottamisvastuu toisistaan. Palvelujen järjestämisvastuu on viidellä sote-alueen kuntayhtymällä. Joka 4.vuosi pidetään sote-alueen järjestämispäätös jossa määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja -yhtymät, sekä tehtävät, rahoitus, palvelurakenne ja -periaatteet, laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt. Tuottamisvastuu annetaan  kunnalle tai kuntayhtymälle, jolla sotealue katsoo olevan edellytykset palvelujen tuottamiselle.

Lue lisää

Iäkkäiden henkilöiden vanhuspalvelujen saanti halutaan turvata lainsäädännön avulla. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. Lain tavoitteena on:

  • edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja
  • tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja
  • edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin
  • turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut

Lue lisää:

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut (ns. vanhuspalvelulaki) Vanhuspalvelulaki

Lainsäädännössä (laki omaishoitajien tuesta) omaishoitajalla tarkoitetaan hoidettavan omaista tai muuta läheistä henkilöä, joka on on tehnyt omaishoitosopimuksen kotikunnan kanssa. Näin määritellen omaishoitajia on Suomessa yhteensä noin 36 000 (vuonna 2010). Kokonaisuudessa Suomessa on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka tekevät ympärivuorokautisesti sitovaa ja raskasta omaishoitotyötä.

Lue lisää

Oppaan tiedot pohjautuvat uusimpaan kotihoidon tutkimukseen sekä kunnissa hyviksi havaittuihin toimintakäytäntöihin. Loppuun on koottu kotihoidon laadun arvioinnin kriteerit, joita voidaan käyttää työvälineenä kotihoidon yksiköiden toiminnan eri osa-alueiden laadun arvioimisessa ja kehittämisessä. Kriteerejä voidaan hyödyntää kotihoidon johtamisessa, kehittämisessä, käytännön työssä ja koulutuksessa. Kriteerit toimivat myös tarkistuslistana siitä, miten omassa kotihoidon yksikössä laadun eri osatekijät on käytännössä otettu huomioon. Kotihoidon laadun arvioinnin kriteerit kehitettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Suomen Kuntaliiton, Vanhustyön keskusliiton ja hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa.

Lue opasta!